1. Introduction Johdannossa esitellään sosiaalisen median tämän hetkinen tilanne Web 2.0 ja Wikipedian osalta. Tosin lähteenä on käytetty vain yhtä, Nature-lehdessä julkaistua, artikkelia. Toisen ja kolmannen kappaleen voi yhdistää ja lyhentää, niissä on toistoa. Neljännessä kappaleessa esitetään tutkimuksen lähestymistapa (psykologinen näkökulma) sekä esitetään menetelmä kuinka tutkia tiedon jakamisen motivaatioon vaikuttavia tekijöitä.
Lähteenä olisi syytä käyttää myös 2000-luvun sosiaalista mediaa käsitteleviä kasvatustieteellisiä tutkimuksia.
Otsikon aihetta - tiedon jakaminen motivationaalisena ongelmana- ei käsitellä johdannossa. Samoin tutkimuksen tavoitteita ja tarkoitusta ei ilmaista selvästi.
2. Materials and Methods Koehenkilöiden määrä ei käy ilmi tutkimuksen kulun kuvauksessa, ainoastaan että ryhmässä on kuusi henkilöä. Samoin ryhmälle annettavan datan määrä jää epäselväksi. Koehenkilöiden tekemät laskutoimitukset on kuvattu tarkasti. Tutkimus on toistettavissa.
3. Results Tuloksia on esitelty laajasti Results of a Series of Experiments -kappaleessa. Samalla on tehty tulkintaa ja analyysia, jotka voisivat paremmin olla johtopäätökset-kappaleessa.
4. Conclusion Erillinen johtopäätökset-osio puuttuu kokonaan, niitä on käsitelty Results of a Series of Experiments sekä Some Practical Consequences -kappaleissa. Sopisi paremmin keskustelu-osioon. Johtopäätöksiä ei verrata aikaisempaan tutkimukseen.
5. Discussion Erillinen keskustelu-osio puuttuu kokonaan. Viimeinen Some Practical Consequences -kappale sisältää kuitenkin ehdotuksia kuinka sosiallisen dilemman ongelmaan voidaan etsiä ratkaisuja sosiaalipsykologisesta näkökulmasta sekä esitetään keinoja, joilla edistetään/lisätään motivaatiota tiedon jakamiseen. Kappaleessa ei kerrota tämän tutkimuksen puutteista tai siitä, heräsikö tutkimuksen myötä uusia kysymyksiä tai lisätutkimuksen tarvetta.
6. Title Artikkelin sisältö vastaa otsikkoa, alaotsikko voisi olla mielenkiintoisempi ja kertoa jotain tuloksista. Ilmeisesti tämä artikkeli perustuu aikaisempaan tutkimustulosten esittelyyn (Communication Research 2006, 33), mikä tulisi mainita otsikon yhteydessä.
7. Abstract Abstraktista löytyvät pääpiirteet 1) tutkimuksen tarkoituksesta, 2) tutkimusmetodeista ja tutkimuksen suunnittelusta, 3) tutkimustuloksista sekä 4) tulkinnasta.
8. Final Analysis
List the three most important IMPROVEMENTS that are needed. - Tekstin lyhentäminen ja toiston poistaminen, kuvioiden tarkistus (ovatko tarpeellisia, kaipaako kuvaselitys tarkennusta).
- Lähteiden tarkastus, esim. sosiaalisen median osalta. - Tutkimuksen kuvaus tarkemmin: kuka teki mitäkin ja missä, keitä koehenkilöt olivat. Selvempi erottelu tutkimusmateriaalin ja –metodien sekä tulosten ja johtopäätösten välillä (vrt. review-ohjeet).
List the three most important STRENGHTS of this paper, which should not be lost in the process of revision. - Mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe, jonka tuloksia ja analyysia voi hyödyntää käytännön opetussuunnittelutyössä. - Ymmärrettävyys, ei ole käytetty liian vaikeita lauserakenteita eikä sanastoa.
- Tulosten esittäminen selkeiden alaotsikoiden alla
WRITING STYLE and LANGUAGE - Tekstissä on toistoa, tiivistämällä parannettaisiin luettavuutta.
- Kirjoitustyyli ja sanavalinnat ovat kuitenkin lukijaystävällisiä.
In my view this paper should be placed in the following category:
ACCEPT: publish as it is ACCEPT: but in of need further work as indicated in this review
REVISE AND RESUBMIT: in need of major changes as indicated in this review
REJECT: for reasons indicated in this review
Reviewer’s Comments Artikkeli sopisi paremmin tieteelliseen julkaisuun, jos se noudattelisi review-ohjeiden otsikoita ja järjestystä tutkimuksen esittelyssä. Kaikki pääasiat siitä kuitenkin löytyy. Kieli on helppolukuista, vaikka pitkät lauseet välillä häiritsevät. Toisto tekee artikkelista turhan pitkän.
REVIEW - COMMENTS FROM REFEREES
Cress, U. & Kimmerle, J. (2009). Knowledge Exchange as a Motivational Problem – Results of an Empirical Research Program
1. Introduction
Johdannossa esitellään sosiaalisen median tämän hetkinen tilanne Web 2.0 ja Wikipedian osalta. Tosin lähteenä on käytetty vain yhtä, Nature-lehdessä julkaistua, artikkelia. Toisen ja kolmannen kappaleen voi yhdistää ja lyhentää, niissä on toistoa. Neljännessä kappaleessa esitetään tutkimuksen lähestymistapa (psykologinen näkökulma) sekä esitetään menetelmä kuinka tutkia tiedon jakamisen motivaatioon vaikuttavia tekijöitä.
Lähteenä olisi syytä käyttää myös 2000-luvun sosiaalista mediaa käsitteleviä kasvatustieteellisiä tutkimuksia.
Otsikon aihetta - tiedon jakaminen motivationaalisena ongelmana - ei käsitellä johdannossa. Samoin tutkimuksen tavoitteita ja tarkoitusta ei ilmaista selvästi.
2. Materials and Methods
Koehenkilöiden määrä ei käy ilmi tutkimuksen kulun kuvauksessa, ainoastaan että ryhmässä on kuusi henkilöä. Samoin ryhmälle annettavan datan määrä jää epäselväksi. Koehenkilöiden tekemät laskutoimitukset on kuvattu tarkasti. Tutkimus on toistettavissa.
3. Results
Tuloksia on esitelty laajasti Results of a Series of Experiments -kappaleessa. Samalla on tehty tulkintaa ja analyysia, jotka voisivat paremmin olla johtopäätökset-kappaleessa.
4. Conclusion
Erillinen johtopäätökset-osio puuttuu kokonaan, niitä on käsitelty Results of a Series of Experiments sekä Some Practical Consequences -kappaleissa. Sopisi paremmin keskustelu-osioon. Johtopäätöksiä ei verrata aikaisempaan tutkimukseen.
5. Discussion
Erillinen keskustelu-osio puuttuu kokonaan. Viimeinen Some Practical Consequences -kappale sisältää kuitenkin ehdotuksia kuinka sosiallisen dilemman ongelmaan voidaan etsiä ratkaisuja sosiaalipsykologisesta näkökulmasta sekä esitetään keinoja, joilla edistetään/lisätään motivaatiota tiedon jakamiseen. Kappaleessa ei kerrota tämän tutkimuksen puutteista tai siitä, heräsikö tutkimuksen myötä uusia kysymyksiä tai lisätutkimuksen tarvetta.
6. Title
Artikkelin sisältö vastaa otsikkoa, alaotsikko voisi olla mielenkiintoisempi ja kertoa jotain tuloksista. Ilmeisesti tämä artikkeli perustuu aikaisempaan tutkimustulosten esittelyyn (Communication Research 2006, 33), mikä tulisi mainita otsikon yhteydessä.
7. Abstract
Abstraktista löytyvät pääpiirteet 1) tutkimuksen tarkoituksesta, 2) tutkimusmetodeista ja tutkimuksen suunnittelusta, 3) tutkimustuloksista sekä 4) tulkinnasta.
8. Final Analysis
List the three most important IMPROVEMENTS that are needed.
- Tekstin lyhentäminen ja toiston poistaminen, kuvioiden tarkistus (ovatko tarpeellisia, kaipaako kuvaselitys tarkennusta).
- Lähteiden tarkastus, esim. sosiaalisen median osalta.
- Tutkimuksen kuvaus tarkemmin: kuka teki mitäkin ja missä, keitä koehenkilöt olivat. Selvempi erottelu tutkimusmateriaalin ja –metodien sekä tulosten ja johtopäätösten välillä (vrt. review-ohjeet).
List the three most important STRENGHTS of this paper, which should not be lost in the process of revision.
- Mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe, jonka tuloksia ja analyysia voi hyödyntää käytännön opetussuunnittelutyössä.
- Ymmärrettävyys, ei ole käytetty liian vaikeita lauserakenteita eikä sanastoa.
- Tulosten esittäminen selkeiden alaotsikoiden alla
WRITING STYLE and LANGUAGE
- Tekstissä on toistoa, tiivistämällä parannettaisiin luettavuutta.
- Kirjoitustyyli ja sanavalinnat ovat kuitenkin lukijaystävällisiä.
In my view this paper should be placed in the following category:
ACCEPT: publish as it is
ACCEPT: but in of need further work as indicated in this review
REVISE AND RESUBMIT: in need of major changes as indicated in this review
REJECT: for reasons indicated in this review
Reviewer’s Comments
Artikkeli sopisi paremmin tieteelliseen julkaisuun, jos se noudattelisi review-ohjeiden otsikoita ja järjestystä tutkimuksen esittelyssä. Kaikki pääasiat siitä kuitenkin löytyy. Kieli on helppolukuista, vaikka pitkät lauseet välillä häiritsevät. Toisto tekee artikkelista turhan pitkän.